Mäkitalon Sikala

Mäkitalon sikala, Koski Tl. Tarkalla taloudella ja työllä on 25 vuodessa rakennettu hyvin toimiva ja omavarainen maatalouden yritys.
 
Omaan näkemykseen on uskottu

Mäkitalon sikala on Martti ja Hannele Mäkitalon työn tulos. Mustialan maatalousopistossa opiskellut nuoripari löysi vuonna 1986 Koskelta sopivan tilan, jota lähdettiin kehittämään. – 14 hehtaarin tila oli tuskin elinkelpoinen, kun se ostimme, hymähtää Martti Mäkitalo. Hyvin pian aloitettiin myös sikalan toiminta 40 emakon voimin. Toimintaa on 25 vuotta ohjannut selkeä oma näkemys ja tarkka taloudenpito.

- Sikalan pito houkutteli, kun olin sitä asiakaskuntani kautta Trionalilla päässyt seuraamaan, kertoo Martti Mäkitalo. Vakituinen ansiotyö sai jäädä, kun Martti siirtyi päätoimiseksi isännäksi 1989. Porsastuotanto aloitettiin vuotta myöhemmin ja maataloushallinnossa työskennellyt Hannele-vaimokin siirtyi tilalle töihin 1990-luvun alkupuolella.    Hannele ja Martti

1999 tuotantoa laajennettiin rakentamalla uusi sikala, jolloin emakkomäärä nousi sataan ja vuonna 2006 tehtiin lihasikala ja tuotanto muuttui yhdistelmätuotannoksi. Tällä hetkellä tilan eläinmäärä on noin 110 emakkoa ja 650 lihasikaa. Peltoalakin on kasvanut lisämaata ostamalla ja vuokraamalla.

Tila on lisämaan myötä saavuttanut omavaraisuuden niin rehun tuotannossa kuin lannan levityksessäkin. Siat kasvatetaan alusta loppuun asti itse ja koko tuotanto myydään Kivikylän Palvaamoon. Niinikään 80-luvulla toimintansa aloittanut palvaamo on perustanut tuotantonsa kokonaan kotimaisen lihan varaan – mikä on ilmeisesti ollut hyvä valinta, sillä viimeisen kymmenen vuoden ajan palvaamon liikevaihdon kasvuvauhti on ollut vuosittain ilmiömäiset 20-30 prosenttia.

Kokeilemalla parhaat käytännöt

Mäkitalon sikala on Ransuco Oy:n pitkäaikainen asiakas. Saman kunnan alueella sijaitsevalla Ransucon yhdistetyllä verstaalla ja myyntipisteellä tulee käytyä säännöllisin väliajoin milloin ruokintalaitteen varaosien milloin muovilankun tai ruuvien tarpeessa. Muovilankuista Martti Mäkitalo muunsi oman karsinaversion imettäville emakoille porsitushäkkien tilalle kahteen karsinaan. Karsinoita on kokeiltu reilun vuoden ajan. - Haluamme antaa porsiville emakoille liikkumatilaa ja aiommekin muuttaa kaikkien porsitushäkkien tilalle vapaaporsituskarsinat. Karsinassa on muovilankusta tehty seinä, jota vasten emakko voi liukua makuulle ilman, että kellahtaa äkkiseltään porsaiden päälle. Mäkitalo kertoo, että tiineytyshäkeissäkin emakkoja pidetään vain siemennyksen ajan ja siirretään sieltä kiiman jälkeen takaisin pihattoon.  Vapaaporsituskarsinoihin ovat olleet tyytyväisiä niin emakot, porsaat kuin hoitajatkin.

Pihatosta hyvät kokemukset

Pihattosikalan edut ovat Mäkitalojen mukaan ilmeiset. Emakot pääsevät liikkumaan vapaasti melkein koko ajan. Yksittäisten sikojen poimiminen käy kätevästi kioskiruokailun yhteydessä erotteluportin avulla. Tihenevät vierailut pihaton nurkassa asustavan hajukarjun luo rekisteröityvät emakon korvamerkissä olevan transponderin kautta tietokoneelle, joka ohjaa kiimaan tulleen emakon erotteluportin kautta odottamaan tiineytystä.

Työläin vaihe on uuden eläimen opettaminen kioskiruokinnalle. – Opettelun helpottamiseksi ensikoille tehtiin pienempi pihatto, jossa ne totuttelevat kioskiruokintaan ennen kuin ne siirretään suurempaan ryhmään, kertoo Martti Mäkitalo. Pihatossa puhtaanapito sujuu suhteellisen näppärästi, kun ulostaminen tapahtuu suurelta osin ritilöille, - Ei ihan joka päivä tarvitse käydä kolalla pihattoa läpi.

Omavara ja yhteisöllisyys tärkeää

Valkuaislisää ja porsasrehuja lukuun ottamatta tila on rehuntuotannossa omavarainen, mikä viime vuosien hintakehityksen huomioon ottaen on osoittautunut viisaaksi valinnaksi. Myös lannan levitykseen riittävät omat ja vuokramaat hyvin. Lietelanta käsitellään separaattorilla, jolloin suurin osa fosforista jää kuivaosaan ja typestä nesteeseen. Kuivalanta levitetään peltojen fosforitason mukaan ja nestettä voi vaikka vuosittain ajaa samalle pellolle, kuvaa Mäkitalo lannan käsittelyä.

Sikala lämpiää hakkeella, ja jonkin verran lisälämpöä tuotetaan lietekuiluista maalämpöpumpulla.

Oman tilan ohella on kiinnostusta riittänyt myös oman kunnan ja maatalouden asioihin yleisesti. Paikallisen MTK:n toiminnassa puolisot vaikuttavat puheenjohtajan ja sihteerin ominaisuudessa ja Martti on myös Kosken Aluelämpö Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Back to Top