Mäet investoivat lampaanlihantuotantoon

Investoiminen lampaanlihantuotantoon oli Katri ja Pertti Mäelle tarkkaan harkittu askel. Ilmavassa lampolassa Loimaalla työt sujuvat joutuin.

Huoleton, hajuton ja valoisa, lampoloiden nykypäivää

Katri ja Pertti Mäki isännöivät Pertti Mäen kotitilaa Loimaalla. Työteliäässä perheessä on ollut viljelyn lisäksi monenlaista toimintaa kuten Pertin pienkonekorjaamo ja kokeilupohjalta alkanut kahdekasan lampaan hoito.

Lampaanlihantuotanto alkoi kiinnostaa vakavasti, vaikka ympäristössä epälijöitä riitti. Uuden, komean lampolan ensimmäiset karitsat ovat jo hyvässä kasvussa. Isäntä ja emäntä vielä miettivät siirtyvätkö luomutuotantoon. Epäilijöitä riitti, kuvaa Pertti Mäki ihmisten suhtautumista lampaanlihantuotantoon. Hän uskoo mielipiteiden kumpuavan vanhoista ajoista, jolloin lampaiden pito oli enemmänkin elämäntapa kuin elinkeino. – Kotimaisesta lampaanlihasta, eritoten luomulihasta on huutava pula. Nyt olen kuullut, että moni porsaanlihantuottajakin on vakavissaan pohtinut siirtymistä lampaanlihantuotantoon.

Mäet valmistautuivat huolella uuteen elinkeinon haaraan. He selvittivät tuotannon vaatimaa rakennustyötä. Katri suoritti samalla 5 päivän luomukurssin sekä 20 opintoviikon tilanpidonjatka-kurssin. Petrillä oli pohjalla jo maatalousalan perustutkinto. Kun tukimahdollisuudet varmistuivat lampolan rakennustyöhön lähdettiin rivakasti. Riskiä kunnioittaen rakennus suunniteltiin kaukaa viisaasti monikäyttöiseksi.

Lampola otettiin käyttöön vuoden 2012 lopulla. 820-neliöinen pihattotyyppisen ns. kylmälampolan jakaa keskeltä traktorilla kuljettava ruokintapöytä. Kahtapuolta sijaitsevat lampaiden karsinat. Sivu- ja taka-aidat teetettiin Ransuco Oy:llä ja etuseinä ruokintapöydälle viimeisteltiin puusta. Sivu- ja taka-aitojen materiaalina on kestävä muovilankku rosteriprofiileilla. Muovilankku on helppohoitoinen ja sen antama suoja on tärkeä etenkin pienille karitsoille, koska lämpötila hallissa on talvella vain jonkin verran ulkolämpötilaa korkeampi. Lampolan kalusteiden suunnittelu tehtiin yhteistyössä Ransuco Oy:n kanssa, joka myös valmisti kalusteet mittatilaustyönä. Asennustyöt tehtiin itse, mitä helpotti tarpeen tulleen Ransucolta saadut neuvot.

Rakennus on lähes ympärivuotisesti valoisa laajan ikkunapinta-alan ansiosta, seinien lisäksi harjakatossa on myös koko rakennuksen pituudelta ikkunoita ja valon määrä ikään kuin kertaantuu hallissa. – Tuntuu, että pilvisenä päivänä lampolassa on enemmän valoa kuin ulkona, kuvaa Katri Mäki . Hän toteaa korkean katon myös poistavan hajuhaitat lampolasta.

Vesi kulkee seinällä lämmityskaapelilla eristetyssä linjassa. Lämmitettävät juomakupit hankittiin myös Ransucolta. Lampaiden ruokinta vaatii vain vähän työtä, mutta näin vedenjakelukin toimiin luottavasti vuoden ympäri.

Uudessa rakennuksessa liikkeelle lähdettiin 50 lampalla ja ensimmäisen karitsoinnin jälkeen karitsoja on 80. Mäen lampola on rakennettu luomumääräysten mukaan, mutta vielä ei olla tehty lopullista päätöstä siitä tuotetaanko lampaat jatkossa luomuna. Myyntivaiheeseen pääsemisen jälkeen asiaa harkitaan vakavasti.  Lampaan kasvatussykli on 10 kk, josta vajaa puolet kuluuu tiineyteen.

Mäen lampolassa lihantuotannossa uskotaan Suomenlampaan, Kainuunharmaksen ja Texelin yhdistelmään. Siementäminen hoituu helposti: - Pässi siirretään karsinaan ja tehdään merkintä kalenteriin 145 päivän päähän, yksinkertaistaa Katri. Synnytyksiä seurataan ja apua annetaan ongelmatilanteissa. Ensimmäiset karitsat syntyivät keväällä. Haasteena alkavilla tuottajilla on karitsoiden määrä emää kohden sekä karitsoiden eloon jäämisprosentti.

Isäntäväki uskoo lampaanlihan tulevaisuuteen, ja tilannetta ei tyydytä seuraamaan vain oman tilan kannalta, vaan Katri toimii aktiivsesti Varsinais-Suomen Lammaskerhossa ollen sen sihteeri. Paimenkoiraksi syntynyt Aku on unelmatyössään. Puolivuotias, itseoppinut paimenkoira saa jo lammaslauman kunnioituksen ja hoputtaa karkailevat karitsat takaisin karsinaan.

Back to Top